Sielunhoitoterapeutti Neea Perho on huolissaan suorituskeskeisestä kulttuurista, joka on hiipinyt myös seurakuntiin – ”Anna itsellesi lupa olla”


27.10.2023 | Elina Rautio

Maaliskuussa 2010 Neea Perho istui kanadalaisen kotinsa keittiössä ja pohti tulevaisuuttaan. Viitisen vuotta aiemmin sosiaali- ja terveysalan urasuunnitelmat olivat kariutuneet, kun Pekka-puoliso oli saanut kutsun Thunder Bayn Saalem-seurakunnan pastoriksi.

Pariskunta teki yhdessä seurakuntatyötä, mutta Neea kipuili kutsumuksensa kanssa.

– Kirjoitin noissa tuntemuksissa rukouspäiväkirjaani seuraavat sanat: ”Koen, että tulen olemaan sielunhoidon terapeutti. Ainakin sen suuntainen suunnitelma näyttäisi olevan minua varten, mutta koska? Tietääkseni vain Suomessa on tuollainen koulu. Ainut, mitä koen, on ’10 vuotta’, mutta en tiedä, mitä se tarkoittaa. Ehkä 10 vuoden päästä pääsen opiskelemaan?”

Kuukaudelleen kymmenen vuoden kuluttua, maaliskuussa 2020, Neea aloitti terapeuttisen sielunhoidon TESIKO-opinnot IK-opistossa.

– Koulutuksessa yhdistyivät kristillinen ihmiskäsitys ja rakkauteni psykologiaan. Koin heti, että olen löytänyt vastauksen kysymykseeni.

   "Moni kysyy, kuka olen, kelpaanko ja riitänkö."

Nyt Neea Perho on työskennellyt vuoden verran sielunhoitoterapeuttina oman yrityksensä kautta. Hän pitää terapiaistuntoja pääosin etänä ja hoitaa ikäjakaumaltaan 20–50-vuotiaita, miehiä ja naisia, kristittyjä ja ei-kristittyjä.

Neea vertaa työskentelytapaansa eräoppaaseen.

– Sekä erä- että matkaopas tuntevat maaston, mutta eräopas ei pelkästään esittele paikkoja. Hän menee yhdessä asiakkaan kanssa kohteeseen, havainnoi siellä nähtyä ja pysähtyy sen äärelle.

Millaisiin maisemiin pääosin kristittyjä nuoria aikuisia hoitava terapeutti sitten pääsee?

– Kokemukseni mukaan yleisimmät terapiaan hakeutumisen syyt ovat ahdistus, itsensä kadottaminen ja elinvoimaisuuden häviäminen, Neea summaa.

– Elinvoimaisuuden puute on yksi masennuksen oire, mutta sitä kokeakseen ei tarvitse olla vielä masentunut. Myös tulevaisuuden kysymykset, työssä jaksaminen ja suorittaminen ovat asioita, joiden kanssa asiakkaani kamppailevat.

Monet näistä kamppailuista ovat tuttuja myös terapeutille itselleen. Teini-iässä pastorin tytölle asetetut odotukset ajoivat Neean etsimään itseään, nuorena aikuisena suorittamistaipumus vei uupumukseen.

– Kun aloitin opintoihini kuuluvan oman terapian, terapeuttini kysyi heti istunnon aluksi, että mihin olin menossa. Sitä ennen en ollut tunnistanut, että olin jatkuvassa valmiustilassa.

Juuret niin omaan kuin asiakkaidenkin suorittamiseen Neea Perho näkee yhteiskuntamme suorituskeskeisyydessä ja kohtaamattomuudessa.

– Suorittaminen on mekanismi, jonka takaa löytyy usein häpeää ja riittämättömyydentunteita. Moni kysyy, kuka olen, kelpaanko ja riitänkö. Eikä kukaan uskalla pysähtyä, koska kokee, ettei muutenkaan yllä yhteiskunnan tai sosiaalisen median asettamiin tavoitteisiin.

Juuri pysähtyminen ja luvan antaminen itselleen pelkästään olemiseen olisivat kuitenkin monessa tilanteessa avaimia toipumiseen.

– Käsittelen lupaa olla lähes jokaisen asiakkaani kanssa. Lupa tarkoittaa ”päättävässä asemassa olevan suostumusta jonkin tekemiseen”. Seurakunnassa tykätään sanoa, että luvan antaja on Jeesus, mutta käytännössä se olemme me itse.

   "Ihmisen suurin tarve on tulla ymmärretyksi ja nähdyksi sellaisenaan."

Neea Perhoa huolestuttaa se, että useimmat hänen kristityistä asiakkaistaan kokevat myös Jumalan vaativan heiltä parempia suorituksia. Moni kokee riittämättömyyttä puolisona, vanhempana ja työntekijänä – ja sen lisäksi myös uskovana.

– Olen pohtinut, mistä käsitys tulee, ja pysähtynyt kuuntelemaan esimerkiksi ylistyslaulujen sanoja. Usein niissä kehotetaan antamaan koko ajan vain lisää: ”Annan koko sydämeni”, ”Uhraan kaiken, mitä minulla on”, sielunhoitoterapeutti pohtii.

Hänen korvansa herkistyvät myös sanoille, joista välittyy vaatimus palvella seurakunnassa enemmän tai syyllistäminen vapaa-ajan käyttämisestä johonkin muuhun.

– Myös puheet siitä, kuinka vaikeita aikoja elämme, kuormittavat ihmisiä. Sen sijaan seurakunnan tulisi välittää Jumalan antamaa toivoa ja viestittää kuulijoille, että ”ihanaa, että olet täällä”.

Neea Perho peräänkuuluttaakin hoitavaa seurakuntaa, jossa käyminen antaa enemmän kuin ottaa.

– Ja josta saa lähteä kokien olevansa täynnä.

Tärkeä periaate niin seurakunnassa kuin terapiaistunnoissakin on kohtaaminen.

– Uskon, että ihmisen suurin tarve on tulla ymmärretyksi ja nähdyksi sellaisenaan. Kohtaamisessa katsotaan toista silmästä silmään ja sanotaan, että olet arvokas ja ihana. Se on erityisen tärkeää sosiaalisen median kyllästämässä ajassamme, jossa on paljon vertailua.

Kohtaamista tarvitaan erityisesti nuorisotyössä, jonka vaikutuspiirissä olevat nuoret etsivät itseään.

– On tärkeää, ettei tuoda ensimmäisenä sääntölistaa vaan kysytään, mitä sinulle kuuluu.

Nuorten vanhempia Neea Perho kehottaa aloittamaan omasta itsestään ja omista kuulumisistaan.

– Pysähdy ja anna itsellesi lupa levätä. Vanhemman elämästä kumpuaa hedelmä myös lasten elämään, ja siksi meidän täytyy pitää itsestämme huolta, hän painottaa.

– Kaikista tärkeintä on se, ettei menetä yhteyttä itseen, toisiin ihmisiin ja Jumalaan.

Neea Perho on toiminut aikaisemmin lastensuojelussa ja seurakuntatyössä. Yhdessä miehensä Pekan kanssa hän on perustanut myös Nouse ja loista -työn Avainmedian alaisuuteen. – Minussa on aina ollut terapeuttinen puoli ja halu auttaa yksilöä. Jo ennen kouluttautumistani löysin usein itseni sielunhoitotilanteista. (Joona Tuppurainen)Neea Perho on toiminut aikaisemmin lastensuojelussa ja seurakuntatyössä. Yhdessä miehensä Pekan kanssa hän on perustanut myös Nouse ja loista -työn Avainmedian alaisuuteen. – Minussa on aina ollut terapeuttinen puoli ja halu auttaa yksilöä. Jo ennen kouluttautumistani löysin usein itseni sielunhoitotilanteista.

Kuuntele lisää Neea ja Pekka Perhon ajatuksia suorittamisesta jumalasuhteessa >> Kutsumushautomo-podcastista (Kausi 4, jakso 4).

Mikä
TESIKO

- terapeuttisen sielunhoidon koulutus, jossa yhdistetään hengellistä (teologista) ja psykologista tietoa 
- toteutetaan kaksivuotisena monimuoto-opiskeluna, jonka aikana suoritetaan 80 opintopistettä, käydään 40 tunnin ajan omaa terapiaa ja tehdään 150 tuntia asiakastyötä 

- päämenetelmänä on Mikael Leimanin kehittämä dialoginen sekvenssianalyysi, jossa autetaan ihmistä havainnoimaan omaa itseään niin, että hän tulee tietoisemmaksi oman käyttäytymisensä perusteista 
- ei vastaa psykoterapiakoulutusta eikä anna Valviran hyväksymää pätevyyttä mutta on Suomen ACC:n (Association of Christian Counsellors Finland) akkreditoima. 

Kirjoittaja on Elina Rautio / Julkaistu RV-lehdessä 3.11.2023 nro 44 / kuva Joona Tuppurainen

SUHDEVERKOSTOT

Suhdeverkostot

Helluntaikirkko ylläpitää helluntaiherätyksen kotimaan kirkkosuhteita ja kansainvälisiä suhteita osallistumalla yhteistyöelimiin ja tapahtumiin. Helluntailiikkeen yhteisten rekisteröityjen yhteisöjen verkostossa (HYRY) puheenjohtajana toimii Helluntaikirkko.

KUSTANNUSPALVELUT

Laaja kirjo julkaisuja

Helluntaikirkolla on omia julkaisuja, jotka keskittyvät Helluntaikirkon kannalta keskeisiin kysymyksiin.

Lisäksi voit tutustua kumppanijärjestöjemme laajaan kustannusvalikoimaan.

JÄSENASIAT

Jäsenasioiden käsittely..

Täältä voit hoitaa rekisteriasioita sekä liittyä tai erota Helluntaikirkosta.

HALLINTO

Seurakuntien sisäiseen käyttöön tarkoitetut materiaalit.

Seurakuntien johtamisen ja hallinnoinnin materiaaleja sekä työvälineitä. Tärkeimpinä seurakunnan johdon oma infosivusto sekä Sähköpaimen jäsenrekisteriohjelma.

YHTEISTYÖALUEET

Helluntailiikkeen seurakunnat ovat järjestäytyneet yhteistyöalueisiin.

Seurakunnat ovat luoneet alueiden sisällä omia yhteistyörakenteita, toimintoja ja työryhmiä. Seurakuntien työntekijät kokoontuvat alueellisille työntekijäpäiville sekä järjestävät yhteisiä ja aihekohtaisia tapahtumia ja koulutuspäiviä.

TYÖRYHMÄT JA TOIMIKUNNAT

Toimikuntien ja työryhmien tarkoitus on valmistella lausuntoja Helluntaikirkon ja helluntaiherätyksen tarpeisiin.

Pysyvien toimikuntien ja työryhmien lisäksi Helluntaikirkolla on projektiluontoisia työryhmiä, jotka työskentelevät yksittäisten aiheiden parissa määräajan.

MIHIN USKOMME?

Suomen Helluntaikirkon tunnustus perustuu Jumalan pyhään sanaan, Raamattuun. Tunnustuksen keskeinen sisältö on lausuttu Helluntaiseurakunnan uskon pääkohdissa ja apostolisessa uskontunnustuksessa.

Tästä osiosta löydät, mitkä ovat arvomme, visiomme ja missiomme, uskon pääkohdat, apostolisen uskontunnustuksen, teologisia ja opillisia kannanottoja sekä tietoa siitä, miten tulla uskoon.

KOULUTUKSET

Helluntaikirkon koulutus toteutuu yhteistyössä Iso Kirja -opiston kanssa. Iso Kirja -opisto on kristillinen kansanopisto, joka palvelee monipuolisesti koko helluntailiikettä.

Helluntaikirkon järjestämiä koulutuksia ovat työntekijöiden valtakirja- ja vihkikoulutukset sekä evankeliointiin, diakoniaan, koulutyöhön, seurakunnanistutukseen, vankilatyöhön sekä vapaaehtoistyöntekijöiden hyvinvointiin liittyviä koulutuksia.

TIETOJA HELLUNTAIKIRKOSTA

Suomen Helluntaikirkko on uskonnollinen yhdyskunta, joka muodostuu helluntailiikkeen seurakunnista. Helluntailiike painottaa henkilökohtaista kristillistä vakaumusta sekä karismaattisuutta eli Pyhän Hengen toimintaa. Yhdessä muiden karismaattisten seurakuntien kanssa se on protestanttisuuden valtauoma.

Tästä osiosta löydät taustatietoja liikkeestä sekä julkaisuja ja tiedotteita.

SUUNNITELMALLINEN DIAKONIATYÖ

Helluntaikirkko tukee seurakuntien diakoniatyötä kehittämisryhmänsä ja eri toimintamuotojensa kautta.

Kehittämisryhmä muodostuu diakoniatyön ammattilaisista sekä eri toimintamuotojen avainhenkilöistä. Diakoniatyön kokonaisuus muodostuu Helluntaikirkon, helluntaiseurakuntien, Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö ry:n sekä Elämä ja Valo ry:n toiminnoista.

LAPSET JA NUORET

Tuemme lasten ja nuorten osallisuutta sekä perheiden kasvatustehtävää

Helluntailiike panostaa monipuolisesti lapsi- ja nuorisotyöhön. Keskeisiä lapsityön toimijoita ovat Helluntaikirkko, Iso Kirja -opisto sekä Fida. Toimintaa kokoaa ja koordinoi lapsi- ja nuorisotyön NextGen-johtoryhmä.

LÄHETYSJÄRJESTÖJÄMME

Teemme lähetystyötä kumppanijärjestöjemme kautta. Tutustu lähetystyöhön lähetysjärjestöjen omilla sivuilla.

Kumppanijärjestöjämme ovat esimerkiksi Fida International ry, Avainmedia Lähetysjärjestö ry sekä Elämä ja Valo ry.

MIKSI JULISTAMME?

Haluamme sytyttää ja tukea seurakuntia ja yksilökristittyjä evankeliumin eteenpäin viemisessä.

Helluntaikirkon missiopalvelut tukevat seurakuntia kotimaan lähetystehtävässä omilla sekä kumppaniorganisaatioiden palveluilla.