Hannakaisa Shehu halusi nuorena teatteriohjaajaksi, mutta uskoontulo heitti ajatukset uuteen suuntaan

Hannakaisa Shehulle ulospäinsuuntautuneisuus on vahvuus. – En tunnista itsessäni juurikaan introverttejä piirteitä. Luulin, että iän myötä kaipaisin enemmän yksinäisyyttä, mutta niin ei ole tapahtunut. Saan edelleen virtaa ihmisistä.

– Olen urbaani ihminen, jonka täytyy silloin tällöin päästä merelle.

Hannakaisa Shehun luonnehdinnassa itsestään on luonnehtijalle ominaista tarkkuutta, joka saa seurakseen ripauksen itseironiaa.

Mitä merellä tapahtuu?

– Jonkinlainen nollaus. Meri, aurinko ja kalliot synnyttävät sen.

– Luontohan on hyvin armollinen. Ei siellä tarvitse olla jotain. Elämän hitaus tulee ilmi: annoit kaikkesi tai et mitään, sillä ei ole vaikutusta mihinkään.

Lomailu Ahvenanmaan kallioluodoilla käkkyrämäntyjen katveessa on erilaista kuin vaikkapa mökillä Maarianhaminassa, jossa palvelut ovat tarvittaessa lähellä.

Shehun ajatuksissa elää myös ”lyhyt keikka” eli muutaman päivän matka puoliso Edin kanssa Färsaarille.

  Tein sen päätöksen, että nyt lähden tähän mukaan.

Maa, josta Hannakaisa Shehun perheineen myös usein loma-aikoina löytää, on Italia. Siellä asuu albanialaisen Edin siskoja perheineen.

Albanialaiset ovat levittäytyneet pitkin Eurooppaa. Rautaesiripun romahduksen jälkeen kokonainen sukupolvi suuntasi pois rutiköyhästä maasta.

Edin Suomessa asuvia serkkuja kyläilee perheen kotona Pirkkalassa silloin tällöin.

– Silloin grillataan lampaanlihaa ja porukka tanssii koko yön. Se on ihan fain, mutta en ole siinä kulttuurissa kuitenkaan täysin sisällä.

Tampere on puhjennut kukkaan. Edellispäivänä satoi, ja nyt luonto tykittää vihreää vastaansanomattomalla voimalla kaikkialle.

Helluntaiseurakunnan pastorina tunnettu Hannakaisa Shehu, 45, halusi nuorena näyttelijäksi ja ohjaajaksi. Lukion hän kävi, koska se oli vaatimuksena Tampereen näyttelijäntyön laitokselle.

Samoihin aikoihin tapahtui isoja asioita. Shehu oli tutustunut helluntailaisiin nuoriin. Nuortenilloista hän löysi itsensä perjantai toisensa jälkeen, vaikka samalla ärsytti.

– Jossain vaiheessa oli aina pakko mennä ulos röökille, kun en kestänyt meininkiä.

Hannakaisa Shehun (o.s. Paukkunen) lapsuudenperheessä uskonto ei ollut ollut läsnä. Oikeastaan päinvastoin.

Isä rakensi päivät tykkejä Tampellan tehtaalla, äiti oli toimistovirkailijana Valmetilla.

Perheessä oltiin poliittisesti valveutuneita.

– Aika punaista se meininki oli, 1970-luvun hengessä.

Shehun (kuvassa 6-vuotiaana) muistelut saavat kuulijassa aikaan suorastaan työläisnostalgisia väristyksiä. Hän on esimerkiksi ollut lapsena Nuorissa kotkissa ja muistaa laulaneensa työväenpuolueen lauluja. Myös lakot ja marssit työväen oikeuksien puolesta Tampereella kuuluivat perheen elämään, ajan hengen mukaisesti.

Perhe ei kuulunut luterilaiseen kirkkoon, mikä oli vielä tuolloin suht harvinaista.

– Isä opetti, että tulee uskoa työhön. Heikoimmista pitää kantaa huolta ja ottaa vastuu omasta elämästä.

– Nämä ovat olleet minusta tärkeitä asioita ja vaikuttaneet siihenkin, mitä itse opetan pastorina.

Lukiossa Hannakaisa oli se nuori, joka kritisoi ja kyseenalaisti kristinuskoa välillä äänekkäästikin.

Jotain nuortenilloissa kuitenkin tapahtui.

– Tein sen päätöksen, että nyt lähden tähän mukaan ja paluuta ei ole.

Vanhemmille vanhimman tyttären uskoontulo tuli yllätyksenä. Äiti Tuula tuli kuitenkin uskoon myöhemmin.

Hannakaisa suuntasi vuodeksi IK-opistolle, siitä eteenpäin Livets Ord -seurakunnan raamattukouluun Turkuun.

Kun edessä oli raamattukoulun toinen vuosi Uppsalassa, silloinen helluntaiseurakunnan johtaja Jarmo Makkonen varoitti Shehua.

– Jarmo sanoi, että jos nyt lähdet, et tule koskaan toimimaan työntekijänä helluntailiikkeessä Suomessa.

Ajat olivat vielä vuosituhannen vaihteessa radikaalit, moneen suuntaan. Livets ordin kohtaama kritiikki ei nykyisinkään tunnu Shehusta täysin oikeutetulta.

– Minusta heitä arvosteltiin jo silloin vanhoista asioista. Siihen mennessä liike oli jo vakiintunut, ja se oli muun muassa perustanut tuhat seurakuntaa IVY-maihin.

Shehu tunnistaa kritiikissä itseriittoisuutta, joka helluntailiikkeeseen muodostui vuosikymmenten saatossa.

– Ei Jumalan työtä kukaan voi omistaa yksinoikeudella. On surullista, jos joku ajattelee näin.

Jarmo Makkonen (1948–2020) oli lopulta yksi niistä seurakunnan johtajista, jotka olivat nostamassa nuorta Shehua esiin.

Hannakaisa Shehu on ollut pastorina Tampereen helluntaiseurakunnassa nyt 12 vuotta.

 Ihmisillä on yllättävän kapea kuva pastoreista.

Siinäkin Shehu on ajassamme epätyypillinen, että hän sanoo reilusti olevansa ekstorvertti eli ulospäinsuuntautunut.

– En väsy ihmisten seurassa. Pikemminkin kai pitäisi opetella olemaan enemmän yksin.

Tämän luulisi olevan hyvä ominaisuus pastorille.

– Kieltämättä. En joudu ottamaan sellaista roolia, että nyt olen kiinnostunut sinusta. Minua kiinnostaa luonnostaan, mitä ihmiset tekevät ja mitä heille kuuluu. Se tulee luonnostaan, eikä väsytä.

Shehu kertoo tasapainotelleensa sen välillä, puhuako itsestään pastorina vai ei.

– Mitään kriisiä ei ole ollut. En kuitenkaan ole halunnut, että minut nähdään ensisijaisesti vain pastorina, enkä ole koskaan painottanut asiaa mitenkään.

– Se voi rajata ihmisen todella kapeaksi. Ihmisillä on yllättävän kapea kuva pastoreista, etenkin seurakunnan ulkopuolella.

– Olen pelannut kaksi vuotta lentopalloa porukassa, ja vasta eilen kerroin, että olen pastori. En halua, että minua katsotaan vain sen filtterin läpi.

Onko tilanteita, joissa pastoriudesta on mukava kertoa?

– Ehkä silloin, kun sen avulla voi ammatillisesti auttaa ihmistä. Silloin tulee ilmi, että olen sen roolin puitteissa vastuussa asioista.

Missä näet itsesi kymmenen vuoden kuluttua?

– Olen silloin 55-vuotias. Saatan olla ihan hyvin samassa tilanteessa kuin nyt. Varmaankin haastattelussa vastaamassa näihin samoihin kysymyksiin, Shehu nauraa.

– Ehkä olen tulossa niinä vuosina mummoksi. Toivon normaalia elämän kiertokulua.

Hannakaisa Shehu jatkaa matkaa Tampereen kaduilla.

Hänellä on mustat farkut ja valkoiset tennarit.

Kirjoittaja Anssi Tiittanen / Julkaistu 2.6.2023 RV-lehdessä nro 22 /2023, kuva RV-lehti

SUHDEVERKOSTOT

Suhdeverkostot

Helluntaikirkko ylläpitää helluntaiherätyksen kotimaan kirkkosuhteita ja kansainvälisiä suhteita osallistumalla yhteistyöelimiin ja tapahtumiin. Helluntailiikkeen yhteisten rekisteröityjen yhteisöjen verkostossa (HYRY) puheenjohtajana toimii Helluntaikirkko.

KUSTANNUSPALVELUT

Laaja kirjo julkaisuja

Helluntaikirkolla on omia julkaisuja, jotka keskittyvät Helluntaikirkon kannalta keskeisiin kysymyksiin.

Lisäksi voit tutustua kumppanijärjestöjemme laajaan kustannusvalikoimaan.

JÄSENASIAT

Jäsenasioiden käsittely..

Täältä voit hoitaa rekisteriasioita sekä liittyä tai erota Helluntaikirkosta.

HALLINTO

Seurakuntien sisäiseen käyttöön tarkoitetut materiaalit.

Seurakuntien johtamisen ja hallinnoinnin materiaaleja sekä työvälineitä. Tärkeimpinä seurakunnan johdon oma infosivusto sekä Sähköpaimen jäsenrekisteriohjelma.

YHTEISTYÖALUEET

Helluntailiikkeen seurakunnat ovat järjestäytyneet yhteistyöalueisiin.

Seurakunnat ovat luoneet alueiden sisällä omia yhteistyörakenteita, toimintoja ja työryhmiä. Seurakuntien työntekijät kokoontuvat alueellisille työntekijäpäiville sekä järjestävät yhteisiä ja aihekohtaisia tapahtumia ja koulutuspäiviä.

TYÖRYHMÄT JA TOIMIKUNNAT

Toimikuntien ja työryhmien tarkoitus on valmistella lausuntoja Helluntaikirkon ja helluntaiherätyksen tarpeisiin.

Pysyvien toimikuntien ja työryhmien lisäksi Helluntaikirkolla on projektiluontoisia työryhmiä, jotka työskentelevät yksittäisten aiheiden parissa määräajan.

MIHIN USKOMME?

Suomen Helluntaikirkon tunnustus perustuu Jumalan pyhään sanaan, Raamattuun. Tunnustuksen keskeinen sisältö on lausuttu Helluntaiseurakunnan uskon pääkohdissa ja apostolisessa uskontunnustuksessa.

Tästä osiosta löydät, mitkä ovat arvomme, visiomme ja missiomme, uskon pääkohdat, apostolisen uskontunnustuksen, teologisia ja opillisia kannanottoja sekä tietoa siitä, miten tulla uskoon.

KOULUTUKSET

Helluntaikirkon koulutus toteutuu yhteistyössä Iso Kirja -opiston kanssa. Iso Kirja -opisto on kristillinen kansanopisto, joka palvelee monipuolisesti koko helluntailiikettä.

Helluntaikirkon järjestämiä koulutuksia ovat työntekijöiden valtakirja- ja vihkikoulutukset sekä evankeliointiin, diakoniaan, koulutyöhön, seurakunnanistutukseen, vankilatyöhön sekä vapaaehtoistyöntekijöiden hyvinvointiin liittyviä koulutuksia.

TIETOJA HELLUNTAIKIRKOSTA

Suomen Helluntaikirkko on uskonnollinen yhdyskunta, joka muodostuu helluntailiikkeen seurakunnista. Helluntailiike painottaa henkilökohtaista kristillistä vakaumusta sekä karismaattisuutta eli Pyhän Hengen toimintaa. Yhdessä muiden karismaattisten seurakuntien kanssa se on protestanttisuuden valtauoma.

Tästä osiosta löydät taustatietoja liikkeestä sekä julkaisuja ja tiedotteita.

SUUNNITELMALLINEN DIAKONIATYÖ

Helluntaikirkko tukee seurakuntien diakoniatyötä kehittämisryhmänsä ja eri toimintamuotojensa kautta.

Kehittämisryhmä muodostuu diakoniatyön ammattilaisista sekä eri toimintamuotojen avainhenkilöistä. Diakoniatyön kokonaisuus muodostuu Helluntaikirkon, helluntaiseurakuntien, Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö ry:n sekä Elämä ja Valo ry:n toiminnoista.

LAPSET JA NUORET

Tuemme lasten ja nuorten osallisuutta sekä perheiden kasvatustehtävää

Helluntailiike panostaa monipuolisesti lapsi- ja nuorisotyöhön. Keskeisiä lapsityön toimijoita ovat Helluntaikirkko, Iso Kirja -opisto sekä Fida. Toimintaa kokoaa ja koordinoi lapsi- ja nuorisotyön NextGen-johtoryhmä.

LÄHETYSJÄRJESTÖJÄMME

Teemme lähetystyötä kumppanijärjestöjemme kautta. Tutustu lähetystyöhön lähetysjärjestöjen omilla sivuilla.

Kumppanijärjestöjämme ovat esimerkiksi Fida International ry, Avainmedia Lähetysjärjestö ry sekä Elämä ja Valo ry.

MIKSI JULISTAMME?

Haluamme sytyttää ja tukea seurakuntia ja yksilökristittyjä evankeliumin eteenpäin viemisessä.

Helluntaikirkon missiopalvelut tukevat seurakuntia kotimaan lähetystehtävässä omilla sekä kumppaniorganisaatioiden palveluilla.