Jeesuksen asettama kaste liittyy Jumalan pelastustyöhön. Kaste toimitetaan uskovalle Jeesuksen Kristuksen käskystä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen veteen upottamalla. Kastettu liitetään paikalliseen seurakuntaan.

Uskomme, että Jeesuksen asettama kaste liittyy oleellisesti Uuden testamentin pelastus- ja seurakuntaoppiin. Kaste on toimitettava uskoa tunnustavalle henkilölle Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.[1] Uuden testamentin esimerkkien valossa kristillistä kastetta edeltää evankeliumin julistus, uskon syntyminen ja sitä seuraava mielenmuutos.[2] Tämän vuoksi näemme, että raamatullinen kaste otetaan uskon ehdon toteuduttua eli kaste seuraa ihmiselle lahjoitettua uskoa.

Usko syntyy ihmisessä Jumalan sanan välityksellä, samoin muutkin uskonelämän alkuun liittyvät pelastuksen lahjat kuten vanhurskauttaminen ja Pyhän Hengen osallisuus. Ne vastaanotetaan ”uskossa kuulemisen” kautta.[3] Kaste ei välitä pelastuksen lahjoja vaan vahvistaa niiden merkityksen. Näin kaste itsessään ei pelasta vaan toimii syntyneen uskon tunnustuksena. Kasteen henkilökohtaisesta tunnustusluonteesta kertovat myös Uuden testamentin ilmaisut ”ottaa kaste” ja ”antaa kastaa itsensä”.[4]

Uskon kautta syntynyt Kristus-yhteys ja kaste liittyvät olennaisesti toisiinsa. Kaste julistaa uskoa ja osallisuutta Kristuksen kuolemaan vanhan elämän hautaamisena ja askeleena uuteen elämään. Kasteessa ”kuolema” ja ”ylösnousemus” Kristuksen kanssa ilmaisee sitä todellisuutta, jossa us-kova on vapautunut synnin orjuuttavasta hallintavallasta ja on osallinen Kristuksen ylösnousemuselämään.[5] Kaste tapahtuu vanhan ja uuden elämän rajapinnalla: Olemme kuolleet Kristuksen kanssa, jotta ”alkaisimme elää uutta elämää”. Tästä seuraa se, että eettisestä näkökulmasta kaste liittyy läheisesti kristityn jokapäiväiseen elämään ja vaellukseen.[6]

Kaste ilmentää uskovalle ruumiin antamista vanhurskauden aseeksi Jumalalle ja uuteen elämään astumista. Pietari opettaa, että kaste on myös suostumista elämään hyvän omantunnon liitossa Jumalan kanssa.[7] Kaste merkitsee syntisen elämäntavan taakse jättämistä, osallistumista kristilliseen kilvoitukseen[8] ja palveluun.[9]

Kaste tapahtuu veteen upottamalla, joka eroaa vedellä valelusta ja vedellä pirskottamisesta. Myös Uuden testamentin sana ”kastaa” (kreik. baptidzõ) merkitsee upottamista. Samoin Uuden testamentin kuvaukset tukevat upottamalla kastamista: Jeesus kastettiin Jordanissa, jossa oli ”paljon vettä” ja hän nousi ”ylös vedestä”.[10] Samoin alkuseurakunnan kastettavat ”astuivat veteen” ja tulivat ”ylös vedestä”. Upottaminen vastaa parhaiten kasteen olemusta ja kielikuvaa ”haudattu Kristuksen kanssa”.[11]

Yksilön uskonelämään liittyvän merkityksen lisäksi kasteella on myös vahva yhteisöllinen ulottuvuus: siinä vahvistetaan osallisuus Kristuksen ruumiiseen, kuuluminen Jumalan kansaan.[12] Kastetut uskovat liitetään paikalliseen uskovien yhteyteen eli seurakuntaan.[13]

[1] Matt. 28:16–20. Erotuksena Johanneksen kasteesta Uudessa testamentissa puhutaan myös kastamisesta Herran Jeesuksen nimeen Ap.t. 19:3–5.
[2] Tästä prosessista käytetään myös nimityksiä parannuksen teko ja kääntymys, kreik. metanoia. Sana tarkoittaa yleensä kääntymistä jotakin kohden; tässä yhteydessä kääntymistä Jumalan puoleen. Ap.t. 2:37–41; 8:12–13, 35–38; 9:1–18; 10:44–48; 16:13–15, 30–34; 18:8; 19:1–5
[3] Ap.t. 15:7; Room. 10:5–17; Gal. 3:1–5.
[4] Ap.t. 2:38; 8:12; 19:5.
[5] Tämä ei merkitse uskovan synnittömyyttä vaan hänen asemassaan tapahtuvaa muutosta.
[6] Room. 6:11, 1–5; Kol. 2:12–23; Gal. 3:26–29.
[7] 1. Piet. 3:21 (KR 1938).
[8] Room. 6:1–11.
[9] Kor. 1:16; 16:15.
[10] Matt. 3:6, 16; Joh. 3:23; Ap.t. 8:38–39 (kreik. katabainõ = laskeutua alas, anabainõ = nousta ylös).
[11] Room. 6:1–4; Kol. 2:12.
[12] Kor. 10:1-4; Gal. 3:28.
[13] Ap.t. 2:37–41.

SUHDEVERKOSTOT

Suhdeverkostot

Helluntaikirkko ylläpitää helluntaiherätyksen kotimaan kirkkosuhteita ja kansainvälisiä suhteita osallistumalla yhteistyöelimiin ja tapahtumiin. Helluntailiikkeen yhteisten rekisteröityjen yhteisöjen verkostossa (HYRY) puheenjohtajana toimii Helluntaikirkko.

KUSTANNUSPALVELUT

Laaja kirjo julkaisuja

Helluntaikirkolla on omia julkaisuja, jotka keskittyvät Helluntaikirkon kannalta keskeisiin kysymyksiin.

Lisäksi voit tutustua kumppanijärjestöjemme laajaan kustannusvalikoimaan.

JÄSENASIAT

Jäsenasioiden käsittely..

Täältä voit hoitaa rekisteriasioita sekä liittyä tai erota Helluntaikirkosta.

HALLINTO

Seurakuntien sisäiseen käyttöön tarkoitetut materiaalit.

Seurakuntien johtamisen ja hallinnoinnin materiaaleja sekä työvälineitä. Tärkeimpinä seurakunnan johdon oma infosivusto sekä Sähköpaimen jäsenrekisteriohjelma.

YHTEISTYÖALUEET

Helluntailiikkeen seurakunnat ovat järjestäytyneet yhteistyöalueisiin.

Seurakunnat ovat luoneet alueiden sisällä omia yhteistyörakenteita, toimintoja ja työryhmiä. Seurakuntien työntekijät kokoontuvat alueellisille työntekijäpäiville sekä järjestävät yhteisiä ja aihekohtaisia tapahtumia ja koulutuspäiviä.

TYÖRYHMÄT JA TOIMIKUNNAT

Toimikuntien ja työryhmien tarkoitus on valmistella lausuntoja Helluntaikirkon ja helluntaiherätyksen tarpeisiin.

Pysyvien toimikuntien ja työryhmien lisäksi Helluntaikirkolla on projektiluontoisia työryhmiä, jotka työskentelevät yksittäisten aiheiden parissa määräajan.

MIHIN USKOMME?

Suomen Helluntaikirkon tunnustus perustuu Jumalan pyhään sanaan, Raamattuun. Tunnustuksen keskeinen sisältö on lausuttu Helluntaiseurakunnan uskon pääkohdissa ja apostolisessa uskontunnustuksessa.

Tästä osiosta löydät, mitkä ovat arvomme, visiomme ja missiomme, uskon pääkohdat, apostolisen uskontunnustuksen, teologisia ja opillisia kannanottoja sekä tietoa siitä, miten tulla uskoon.

KOULUTUKSET

Helluntaikirkon koulutus toteutuu yhteistyössä Iso Kirja -opiston kanssa. Iso Kirja -opisto on kristillinen kansanopisto, joka palvelee monipuolisesti koko helluntailiikettä.

Helluntaikirkon järjestämiä koulutuksia ovat työntekijöiden valtakirja- ja vihkikoulutukset sekä evankeliointiin, diakoniaan, koulutyöhön, seurakunnanistutukseen, vankilatyöhön sekä vapaaehtoistyöntekijöiden hyvinvointiin liittyviä koulutuksia.

TIETOJA HELLUNTAIKIRKOSTA

Suomen Helluntaikirkko on uskonnollinen yhdyskunta, joka muodostuu helluntailiikkeen seurakunnista. Helluntailiike painottaa henkilökohtaista kristillistä vakaumusta sekä karismaattisuutta eli Pyhän Hengen toimintaa. Yhdessä muiden karismaattisten seurakuntien kanssa se on protestanttisuuden valtauoma.

Tästä osiosta löydät taustatietoja liikkeestä sekä julkaisuja ja tiedotteita.

SUUNNITELMALLINEN DIAKONIATYÖ

Helluntaikirkko tukee seurakuntien diakoniatyötä kehittämisryhmänsä ja eri toimintamuotojensa kautta.

Kehittämisryhmä muodostuu diakoniatyön ammattilaisista sekä eri toimintamuotojen avainhenkilöistä. Diakoniatyön kokonaisuus muodostuu Helluntaikirkon, helluntaiseurakuntien, Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö ry:n sekä Elämä ja Valo ry:n toiminnoista.

LAPSET JA NUORET

Tuemme lasten ja nuorten osallisuutta sekä perheiden kasvatustehtävää

Helluntailiike panostaa monipuolisesti lapsi- ja nuorisotyöhön. Keskeisiä lapsityön toimijoita ovat Helluntaikirkko, Iso Kirja -opisto sekä Fida. Toimintaa kokoaa ja koordinoi lapsi- ja nuorisotyön NextGen-johtoryhmä.

LÄHETYSJÄRJESTÖJÄMME

Teemme lähetystyötä kumppanijärjestöjemme kautta. Tutustu lähetystyöhön lähetysjärjestöjen omilla sivuilla.

Kumppanijärjestöjämme ovat esimerkiksi Fida International ry, Avainmedia Lähetysjärjestö ry sekä Elämä ja Valo ry.

MIKSI JULISTAMME?

Haluamme sytyttää ja tukea seurakuntia ja yksilökristittyjä evankeliumin eteenpäin viemisessä.

Helluntaikirkon missiopalvelut tukevat seurakuntia kotimaan lähetystehtävässä omilla sekä kumppaniorganisaatioiden palveluilla.