Muayad Namrood muistaa yhä ensimmäisen vuoden maahanmuuttajana – Kokenut arabipastori ei kannata ajatusta täysin omillaan toimivista siirtolaisseurakunnista

Anssi Tiittanen

(28.4.2023) Arabitaustaisten, uskoon tulleiden maahanmuuttajien kanssa elämisessä on siirrytty viime vuosina uuteen vaiheeseen, pastori Muayad Namrood sanoo.

Vuosien 2015–2016 pakolaisaalto on historiallisesti merkittävä taitekohta Lähi-idän maista saapuneiden maahanmuuttajien kohtaamisessa.

– Aalto oli rukousvastaus. Muslimien puolesta on rukoiltu jo kauan.

Muayad Namroodista muodostui Suomen kristillisessä kentässä käsite viimeistään aaltovuosina. Helsingin Saalemin arabityön pastorin puhelin soi tuolloin tiuhaan ja soi edelleen. Soittajia on paitsi helluntaiseurakunnista myös luterilaisista ja vapaaseurakunnista.

Vuoden 2015 tilanne ei päässyt täysin yllättämään Namroodia, vaan hän oli jo etukäteen luonut verkostoja eri puolille Suomea.

– Elämänvaiheeni oli myös sellainen, että saatoin irtaantua ja lähteä eri paikkoihin olemaan apuna työn käynnistämisessä.

Tyypillinen tilanne pakolaisaallon vuosina oli seuraavanlainen.

Paikallisessa seurakunnassa havahduttiin siihen, että lähistölle oli perustettu vastaanottokeskus ja kylänraitilla näkyi Lähi-itä-taustaisia ihmisiä, useimmiten nuoria miehiä.

Seurakunnasta soitettiin Muayad Namroodille ja kysyttiin, miten saavuttava työ saataisiin käyntiin. Yleensä päädyttiin järjestämään tutustumisilta. Namrood teki arabiankielisen kutsumainoksen, johon tuli maininnat paikasta ja ajankohdasta.

Hyvin tärkeä osa toiminnan aloittamista olivat kuljetukset. Paitsi että maahantulijat saatiin tutustumaan kristilliseen seurakuntaan – ehkä ensimmäistä kertaa elämässään – kyyti kirkolle ja takaisin oli tärkeä osoitus vieraanvaraisuudesta.

Ensikosketukseen kristittyjen kanssa kuului yhdessä aterioiminen ja tutustuminen.

– Yhdessä poistettiin jännitystä. Jossain vaiheessa sitten alettiin puhua asioista tarkemmin.

Muayad Namrood on vuosien saatossa käynyt lukemattomia keskusteluja arabien kanssa kristilliseen uskoon liittyvistä virheellisistä käsityksistä. Yksi keskeisistä on uskomus Raamatun väärentämisestä tai Jeesuksen elämän sepittämisestä.

Tärkeämpää kuin kristinuskon puolustaminen on kuitenkin ollut ihmisen omien elämäntilanteiden tarkasteleminen ja vastausten etsiminen Raamatun pohjalta. Sana on tehnyt työtään monessa, joka ei ole halunnut Raamattuun ja uskoon vielä tarttua.

– Tässä näkyy se, että ensimmäinen vuosi maahanmuuttajana on ihmiselle hyvin tärkeä. Jokainen muistaa hyvin tarkasti, mitä sinä vuotena tapahtui ja minkälaisia ihmisiä silloin kohtasi.

  Monilla on intoa, mutta teologia voi olla heikkoa.

Muayad Namrood, 47, saapui itse Suomeen 17-vuotiaana vuonna 1992. Oli jouluyö, kun juna saapui Helsinkiin. Putkikassissa oli koko omaisuus – pari vaatekertaa ja hiuslakkaa.

Noin vuorokautta aiemmin hän oli hyvästellyt isoveljensä Moskovassa. Nuoret olivat päättäneet, että he suuntaavat eri maihin.

– Oli todennäköisempää, että edes joku selviäisi turvaan uuteen maahan.

Kolme ensimmäistä yötä Namrood vietti Pasilan poliisitalon putkassa. Matka jatkui Valkealaan vastaanottokeskukseen. Siellä tapahtui Namroodin tulevaisuuden kannalta ratkaiseva asia: hän tutustui uskoviin Kouvolan helluntaiseurakunnasta.

Taustaltaan Namrood on erilainen kuin moni Irakin pakolainen. Hän kuuluu kaldealaisvähemmistöön, joka tunnustaa katolista uskoa.

– Se, että olin kristitty, ei vaikuttanut turvapaikan saamiseen, mutta kristillisyys auttoi minua integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

Nuori Muayad lähti mukaan helluntaiseurakuntien toimintaan. Hän tuli uskoon ja kävi kasteella Helsingissä.

Suomen kansalaisuuden Muayad Namrood sai vuonna 2001. Kansalaisoikeudet ja -velvollisuudet alkoivat saman tien.

– Kaksi viikkoa ja postissa tuli kutsu armeijaan, Namrood naurahtaa.

Namroodin koko lapsuudenperhe elää nykyisin eri maissa. Vanhassa kotikaupungissaan Bagdadissa hän ei ole nuoruuden lähtönsä jälkeen käynyt.

 Ensimmäinen vuosi on tärkeä.

Muayad Namrood vahvistaa käsityksen, että pari ensimmäistä vuotta – etenkin se ensimmäinen – ovat maahanmuuttajalle hedelmällistä aikaa myös uskonasioiden suhteen.

– Kaikki on uutta. Lisäksi ihmisellä ei ole muuta kuin aikaa. Silloin on hyvä heittää siementä ja pehmittää maata.

Namroodissa puheessa kiinnittyy huomio siihen, että hän elää todellisuudessa, jossa evankeliumi on muutosvoima. Katse on vahvasti eteenpäin uusien ihmisten luokse – ei vain vahvistamaan vakiintuvia seurakuntaympyröitä, joita arabeillekin on syntynyt.

Seurakunnissa kastettiin pakolaisaaltovuosina satoja uusia kristittyjä. Suurta arabiseurakuntien tai -ryhmien verkostoa ei ole syntynyt, mutta Muayad Namrood pitää tilannetta ymmärrettävänä.

– Osallisuus ja aktiivisuus vähenivät jo ennen koronaa huomattavasti.

– Jotkut vetävät sen tulkinnan, että on tultu uskoon vain papereiden vuoksi. Toisaalta ihmiset suomalaistuvat ja muuttuvat samalla tavalla epäaktiivisiksi kuin kantasuomalaiset.

Moni uskoon tullut ei myöskään ole saanut pysyvää oleskelulupaa ja on joutunut poistumaan maasta.

Arkityönään Muayad Namrood johtaa Helsingin Saalemin arabiankielistä työtä.

Namroodien perheessä eletään muutosaikoja. Aikuisemmat kolme tytärtä ovat muuttaneet omilleen, nuorimmainen on vielä vanhempien kanssa kotona.

Isä on pyrkinyt huolehtimaan, että irakilaisuus – tai kaldealaisuus – olisi perheessä jollakin tavalla läsnä. Yksi keskeisiä vaikuttamisen paikkoja on ollut kodin keittiö, missä valmistuu yhä usein Lähi-idän ruokia.

– Vanhin tyttäreni kertoi, että hän halusi suurtalousalalle, koska ”sä baaba (suom. isi) teit aina niin hyviä ruokia”, Namrood sanoo ja nauraa hieman liikuttuen.

Kansainvälisessä perheessä on puhuttu suomen lisäksi arabiaa ja kaldeaa.

Pastori Namrood ei kannata maahanmuuttajien järjestäytymistä omiksi seurakunnikseen, ainakaan vielä. Jälleen katse on uusissa maahantulijoissa.

– Saksassa, jossa arabeilla on omat seurakuntansa, kävi niin, että pakolaisaallossa ei oikein saavutettu ihmisiä. Uskovilla arabeilla ei ollut kiinnostusta, ja muilla ei ollut työvälineitä.

Yksi tämän hetken haasteista Suomen arabikristittyjen parissa on Namroodin mukaan opillinen eheys.

– Intoa on monilla paljon, mutta teologia voi olla heikkoa.

Namrood palaa vielä ensimmäisen vuoden merkitykseen ja perustelee, miksi maahanmuuttajatyö on jatkuvasti tärkeää.

– Kuten kuulet, itsekin muistan sen ensimmäisen vuoden paremmin kuin monta muuta vuotta sen jälkeen. Se on jotain, mikä jää mieleen loppuelämäksi.

– Ja jos siinä kohdassa ihminen kohtaa kristittyjä, saa rakkautta ja huolenpitoa ja saa kuulla evankeliumin – sillä täytyy olla hyvin suuri vaikutus, vaikka ihminen asettuisi asumaan lopulta muualle.

Kirjoittaja Anssi Tiittanen / Julkaistu 5.5.2023 RV-lehdessä nro 18 / 2023, kuva RV-lehti

SUHDEVERKOSTOT

Suhdeverkostot

Helluntaikirkko ylläpitää helluntaiherätyksen kotimaan kirkkosuhteita ja kansainvälisiä suhteita osallistumalla yhteistyöelimiin ja tapahtumiin. Helluntailiikkeen yhteisten rekisteröityjen yhteisöjen verkostossa (HYRY) puheenjohtajana toimii Helluntaikirkko.

KUSTANNUSPALVELUT

Laaja kirjo julkaisuja

Helluntaikirkolla on omia julkaisuja, jotka keskittyvät Helluntaikirkon kannalta keskeisiin kysymyksiin.

Lisäksi voit tutustua kumppanijärjestöjemme laajaan kustannusvalikoimaan.

JÄSENASIAT

Jäsenasioiden käsittely..

Täältä voit hoitaa rekisteriasioita sekä liittyä tai erota Helluntaikirkosta.

HALLINTO

Seurakuntien sisäiseen käyttöön tarkoitetut materiaalit.

Seurakuntien johtamisen ja hallinnoinnin materiaaleja sekä työvälineitä. Tärkeimpinä seurakunnan johdon oma infosivusto sekä Sähköpaimen jäsenrekisteriohjelma.

YHTEISTYÖALUEET

Helluntailiikkeen seurakunnat ovat järjestäytyneet yhteistyöalueisiin.

Seurakunnat ovat luoneet alueiden sisällä omia yhteistyörakenteita, toimintoja ja työryhmiä. Seurakuntien työntekijät kokoontuvat alueellisille työntekijäpäiville sekä järjestävät yhteisiä ja aihekohtaisia tapahtumia ja koulutuspäiviä.

TYÖRYHMÄT JA TOIMIKUNNAT

Toimikuntien ja työryhmien tarkoitus on valmistella lausuntoja Helluntaikirkon ja helluntaiherätyksen tarpeisiin.

Pysyvien toimikuntien ja työryhmien lisäksi Helluntaikirkolla on projektiluontoisia työryhmiä, jotka työskentelevät yksittäisten aiheiden parissa määräajan.

MIHIN USKOMME?

Suomen Helluntaikirkon tunnustus perustuu Jumalan pyhään sanaan, Raamattuun. Tunnustuksen keskeinen sisältö on lausuttu Helluntaiseurakunnan uskon pääkohdissa ja apostolisessa uskontunnustuksessa.

Tästä osiosta löydät, mitkä ovat arvomme, visiomme ja missiomme, uskon pääkohdat, apostolisen uskontunnustuksen, teologisia ja opillisia kannanottoja sekä tietoa siitä, miten tulla uskoon.

KOULUTUKSET

Helluntaikirkon koulutus toteutuu yhteistyössä Iso Kirja -opiston kanssa. Iso Kirja -opisto on kristillinen kansanopisto, joka palvelee monipuolisesti koko helluntailiikettä.

Helluntaikirkon järjestämiä koulutuksia ovat työntekijöiden valtakirja- ja vihkikoulutukset sekä evankeliointiin, diakoniaan, koulutyöhön, seurakunnanistutukseen, vankilatyöhön sekä vapaaehtoistyöntekijöiden hyvinvointiin liittyviä koulutuksia.

TIETOJA HELLUNTAIKIRKOSTA

Suomen Helluntaikirkko on uskonnollinen yhdyskunta, joka muodostuu helluntailiikkeen seurakunnista. Helluntailiike painottaa henkilökohtaista kristillistä vakaumusta sekä karismaattisuutta eli Pyhän Hengen toimintaa. Yhdessä muiden karismaattisten seurakuntien kanssa se on protestanttisuuden valtauoma.

Tästä osiosta löydät taustatietoja liikkeestä sekä julkaisuja ja tiedotteita.

SUUNNITELMALLINEN DIAKONIATYÖ

Helluntaikirkko tukee seurakuntien diakoniatyötä kehittämisryhmänsä ja eri toimintamuotojensa kautta.

Kehittämisryhmä muodostuu diakoniatyön ammattilaisista sekä eri toimintamuotojen avainhenkilöistä. Diakoniatyön kokonaisuus muodostuu Helluntaikirkon, helluntaiseurakuntien, Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö ry:n sekä Elämä ja Valo ry:n toiminnoista.

LAPSET JA NUORET

Tuemme lasten ja nuorten osallisuutta sekä perheiden kasvatustehtävää

Helluntailiike panostaa monipuolisesti lapsi- ja nuorisotyöhön. Keskeisiä lapsityön toimijoita ovat Helluntaikirkko, Iso Kirja -opisto sekä Fida. Toimintaa kokoaa ja koordinoi lapsi- ja nuorisotyön NextGen-johtoryhmä.

LÄHETYSJÄRJESTÖJÄMME

Teemme lähetystyötä kumppanijärjestöjemme kautta. Tutustu lähetystyöhön lähetysjärjestöjen omilla sivuilla.

Kumppanijärjestöjämme ovat esimerkiksi Fida International ry, Avainmedia Lähetysjärjestö ry sekä Elämä ja Valo ry.

MIKSI JULISTAMME?

Haluamme sytyttää ja tukea seurakuntia ja yksilökristittyjä evankeliumin eteenpäin viemisessä.

Helluntaikirkon missiopalvelut tukevat seurakuntia kotimaan lähetystehtävässä omilla sekä kumppaniorganisaatioiden palveluilla.