KOULUTUKSET

Helluntaikirkon koulutus toteutuu yhteistyössä Iso Kirja -opiston kanssa. Iso Kirja -opisto on kristillinen kansanopisto, joka palvelee monipuolisesti koko helluntailiikettä.

Helluntaikirkon järjestämiä koulutuksia ovat työntekijöiden valtakirja- ja vihkikoulutukset sekä evankeliointiin, diakoniaan, koulutyöhön, seurakunnanistutukseen, vankilatyöhön sekä vapaaehtoistyöntekijöiden hyvinvointiin liittyviä koulutuksia.

SUHDEVERKOSTOT

Suhdeverkostot

Helluntaikirkko ylläpitää helluntaiherätyksen kotimaan kirkkosuhteita ja kansainvälisiä suhteita osallistumalla yhteistyöelimiin ja tapahtumiin. Helluntailiikkeen yhteisten rekisteröityjen yhteisöjen verkostossa (HYRY) puheenjohtajana toimii Helluntaikirkko.

KUSTANNUSPALVELUT

Laaja kirjo julkaisuja

Helluntaikirkolla on omia julkaisuja, jotka keskittyvät Helluntaikirkon kannalta keskeisiin kysymyksiin.

Lisäksi voit tutustua kumppanijärjestöjemme laajaan kustannusvalikoimaan.

JÄSENASIAT

Jäsenasioiden käsittely..

Täältä voit hoitaa rekisteriasioita sekä liittyä tai erota Helluntaikirkosta.

HALLINTO

Seurakuntien sisäiseen käyttöön tarkoitetut materiaalit.

Seurakuntien johtamisen ja hallinnoinnin materiaaleja sekä työvälineitä. Tärkeimpinä seurakunnan johdon oma infosivusto sekä Sähköpaimen jäsenrekisteriohjelma.

YHTEISTYÖALUEET

Helluntailiikkeen seurakunnat ovat järjestäytyneet yhteistyöalueisiin.

Seurakunnat ovat luoneet alueiden sisällä omia yhteistyörakenteita, toimintoja ja työryhmiä. Seurakuntien työntekijät kokoontuvat alueellisille työntekijäpäiville sekä järjestävät yhteisiä ja aihekohtaisia tapahtumia ja koulutuspäiviä.

TYÖRYHMÄT JA TOIMIKUNNAT

Toimikuntien ja työryhmien tarkoitus on valmistella lausuntoja Helluntaikirkon ja helluntaiherätyksen tarpeisiin.

Pysyvien toimikuntien ja työryhmien lisäksi Helluntaikirkolla on projektiluontoisia työryhmiä, jotka työskentelevät yksittäisten aiheiden parissa määräajan.

MIHIN USKOMME?

Suomen Helluntaikirkon tunnustus perustuu Jumalan pyhään sanaan, Raamattuun. Tunnustuksen keskeinen sisältö on lausuttu Helluntaiseurakunnan uskon pääkohdissa ja apostolisessa uskontunnustuksessa.

Tästä osiosta löydät, mitkä ovat arvomme, visiomme ja missiomme, uskon pääkohdat, apostolisen uskontunnustuksen, teologisia ja opillisia kannanottoja sekä tietoa siitä, miten tulla uskoon.

TIETOJA HELLUNTAIKIRKOSTA

Suomen Helluntaikirkko on uskonnollinen yhdyskunta, joka muodostuu helluntailiikkeen seurakunnista. Helluntailiike painottaa henkilökohtaista kristillistä vakaumusta sekä karismaattisuutta eli Pyhän Hengen toimintaa. Yhdessä muiden karismaattisten seurakuntien kanssa se on protestanttisuuden valtauoma.

Tästä osiosta löydät taustatietoja liikkeestä sekä julkaisuja ja tiedotteita.

SUUNNITELMALLINEN DIAKONIATYÖ

Helluntaikirkko tukee seurakuntien diakoniatyötä kehittämisryhmänsä ja eri toimintamuotojensa kautta.

Kehittämisryhmä muodostuu diakoniatyön ammattilaisista sekä eri toimintamuotojen avainhenkilöistä. Diakoniatyön kokonaisuus muodostuu Helluntaikirkon, helluntaiseurakuntien, Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö ry:n sekä Elämä ja Valo ry:n toiminnoista.

LAPSET JA NUORET

Tuemme lasten ja nuorten osallisuutta sekä perheiden kasvatustehtävää

Helluntailiike panostaa monipuolisesti lapsi- ja nuorisotyöhön. Keskeisiä lapsityön toimijoita ovat Helluntaikirkko, Iso Kirja -opisto sekä Fida. Toimintaa kokoaa ja koordinoi lapsi- ja nuorisotyön NextGen-johtoryhmä.

LÄHETYSJÄRJESTÖJÄMME

Teemme lähetystyötä kumppanijärjestöjemme kautta. Tutustu lähetystyöhön lähetysjärjestöjen omilla sivuilla.

Kumppanijärjestöjämme ovat esimerkiksi Fida International ry, Avainmedia Lähetysjärjestö ry sekä Elämä ja Valo ry.

MIKSI JULISTAMME?

Haluamme sytyttää ja tukea seurakuntia ja yksilökristittyjä evankeliumin eteenpäin viemisessä.

Helluntaikirkon missiopalvelut tukevat seurakuntia kotimaan lähetystehtävässä omilla sekä kumppaniorganisaatioiden palveluilla.

Pidetään yhä huolta

16.10.2023 | ”Pidetään huolta” oli tämän vuoden Syyspäivien teema Turussa.

Vaikka jokaisen konferenssin suuri haaste on nähdä todellista ja kestävää muutosta elämässämme ja seurakunnissamme myös tapahtuman jälkeen, tämä oli hyvä konferenssi. Tietoisuus siitä, ettei kukaan ihminen tai mikään seurakunta ole saari, oli havaittavissa sekä teemoissa, seminaareissa että keskusteluissa taukojen aikana.

Huomasin olevani erittäin hyvällä tuulella ajaessani kotiin Helsinkiin. Kun pohdin, miksi olin hyvällä tuulella, päädyin tähän johtopäätökseen: Vaikka meillä ei liikkeenä välttämättä ole selkeää näkemystä yhteisestä matkastamme eteenpäin, meillä on hieno yhteys, ja se on jokaisen yhteisen matkan alku. Olemme tulleet yhteen rakkaudessa Jumalaan ja rakkaudessa toisiamme kohtaan.

  Jumala ei kutsu meitä elämään itseämme varten, vaan heitä, jotka eivät vielä tunne häntä.

Olemme myös yhtenäisiä kaipuussamme Jumalan avusta löytääksemme tien eteenpäin. Koen, että meillä on suuri mahdollisuus löytää se tie yhdessä. Olemme ymmärtäneet, että tarvitsemme toisiamme, ja että yhteydessä ja yhteisessä tavoitteessa piilee voima. Uskon nimittäin, että tulevaisuuden näyn ja strategian löytäminen liikkeenä tulee olemaan tulevien päivien haasteemme. Mutta meillä on jo perusta sille lämpimässä yhteydessämme. Meidän täytyy vaalia sitä.

Toinen asia, jonka otan mukaani päiviltä, on viimeisen päivän kaksi istuntoa: Tanja Närhin ”Pidetään huolta missionaalisuudesta” ja Steve Walentin ”Pidetään huolta suhteista seurakunnan ulkopuolelle”. Jumala ei kutsu meitä elämään itseämme varten, vaan heitä, jotka eivät vielä tunne häntä, joka on pelastanut meidät.

Tässä piilee suuri haaste, joka laittaa meidät koetukselle. Olemmeko valmiita muuttumaan rikkoaksemme sen eristäytymisen, johon niin helposti seurakuntina joudumme? Tämä oli minun ja monien muiden reaktio katsoessamme Jesus Revolution -elokuvaa. Keitä ovat ne ihmiset, jotka etsivät vastauksia ja merkitystä tänään? Ne, joita me seurakuntina emme tavoita – tai vielä pahempaa, annamme vaikutelman, ettemme ole kiinnostuneita tavoittamaan?

Kun elokuvassa pastori Chuck Smith kohtasi hipit, joita hän ei ymmärtänyt, hän näki heidän pintansa alla olevat henkilöt, eikä voinut olla kokematta rakkautta heitä kohtaan. Tämä johti hänet avaamaan kirkkonsa ovet, vaikka se aiheutti sisäistä kritiikkiä.

Rukoukseni on, että Jeesus koskettaisi sydämiämme, jotta voisimme rakastua ihmisiin, joita emme täysin ymmärrä ja joilla ei ehkä ole kanssamme sama arvomaailma. Voimme nimittäin olla varmoja siitä, että Jeesus rakastaa heitä, luultavasti istuu jo heidän kanssaan ja kutsuu heitä luokseen.

Stefan Sigfrids

Kirjoittaja on Helsingin Saalem -seurakunnan johtaja.

Julkaistu Rv-lehden nro 42 pääkirjoituksena 20.10.2023