[23.5.2023] Helluntaiseurakunnan identiteetti ja helluntaipäivän tapahtumat kuuluvat yhteen. Hengen vuodatus opetuslasten ylle Jerusalemissa ajanlaskumme ensimmäisinä vuosikymmeninä selittää, keitä me olemme. Herätysliikkeemme olemassaolon syy on ollut Pyhän Hengen todellisuuksien välittäminen koko kristilliselle kentälle. Meillä on ollut siunaus sanoittaa ja välittää helluntain todellisuutta viimeisen sadan vuoden ajan.
Olemme kadottaneet rakentumisen Hengen lahjojen kautta.
Helluntailaisina käsittelemme opetuksessamme helluntain teemoja huomattavasti useammin kuin vain kirkkokalenteriin merkittynä juhlapyhänä. Pyhä Henki on ajankohtainen sunnuntaista sunnuntaihin. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että helluntain tapahtumat ovat tulleet meille enemmän muistelun kohteeksi kuin elettäväksi elämäksi seurakunnan arjessa. Puheissa armolahjat, profeetallisuus ja Henki ovat meille edelleen tuttuja aiheita, mutta hiljaisessa kirkkosalissa päät kääntyvät välittömästi kummeksuen, jos jostain nurkasta kuuluu kielillä puhumista tai profeetan ääni. Olemme oppineet koettelemaan kaikkea, mutta kadottaneet rakentumisen ja rakentamisen Hengen lahjojen kautta.
Jonkin asian opettamisesta on vielä pitkä matka todeksi elämiseen. Juutalaisen kansan keskellä, Jeesuksen toiminnassa ja alkuseurakunnan elämässä oppiminen tapahtui pitkälti esimerkin välityksellä. Opettaja eli todeksi, näytti esikuvaa, ja oppilaat oppivat seuraamalla opettajansa elämää. Apostolit palvelivat seurakuntia siten, että he matkustivat uusien uskovien luokse vain sitä varten, että he ohjaisivat heidät Pyhän Hengen kasteeseen ja sisälle Hengen todellisuuksiin. Hengelliset johtajat elivät todeksi uusien opetuslasten kanssa Hengen elämää. He antoivat itsessään esimerkin, mitä on elää ja palvella Hengessä.
On aika löytää Hengen kaste koko seurakunnan todellisuutena.
Välitämmekö tänään seurakunnissa Pyhän Hengen todellisuutta vain sanoilla vai myös eletyn esimerkin kautta uusille sukupolville? Meidät on kutsuttu opetuslapsiksi, jotka kannamme helluntain todellisuutta itsessämme ja välitämme saamaamme rikkautta toisille uskoville elämämme kautta.
Pyhän Hengen työ ja kaste ei ole yksilö- vaan yhteisökeskeistä. Helluntaina Hengen vuodatus oli yhteinen kokemus koko seurakunnalle. Jumalan tuli annettiin jokaiselle opetuslapselle. Seurakunta oli yhdessä koolla, yhteyden keskelle Jumala antoi Henkensä. Myös myöhemmin samainen Jerusalemin seurakunta koki uudelleen yhteisönä, kuinka he kaikki täyttyivät Hengellä. Meidän on aika löytää Hengen kaste yhteisenä, koko seurakunnan kokemuksena ja jatkuvana todellisuutena. Yhteisön vastuu on ohjata yksilöitä Hengen lähteille.
Waltteri Haapala
Kirjoittaja on pastori, isä, aviomies ja Aikamedian hallituksen puheenjohtaja.
Julkaistu RV-lehden pääkirjoituksena.