Synnyin ja kasvoin kristityssä katolisessa perheessä. Isälläni oli oma firma, ja hänen asiakkaansa olivat 100-prosenttisesti muslimeja. Hän teki työtä heidän kanssaan ainakin 20 vuotta. Ystävyys, luottamus ja kunnioitus olivat todella vahvoja heidän suhteissaan. He pyysivät usein kristityn kotiinsa vieraaksi ja joskus koko perheen voimalla. Muistan ne päivät, kun saapuessamme heidän kotiinsa teurastettiin lammas ja tehtiin kunnon juhlaruoka. Isää pyydettiin joskus antamaan neuvoja heidän riitojensa ratkaisuun tai heidän avioliittonsa ongelmiin.
Olen usein ajattelut, että jos isäni olisi ajatellut näiden ihmisten kohtaamista iankaikkisuuden näkökulmasta, minkälaisia vaikutuksia sillä olisi siellä tänään? Jos isä olisi ollut evankelista, montako ihmistä hän olisi johdattanut Jeesukselle? Entä jos hän olisi oppinut seurakunnanistutuksen periaatteet, montako kotiseurakuntaa hän olisi istuttanut? Mitä jos hän olisi ollut rukouksen ihminen, montako ihmettä noissa kylissä olisi koettu? Jossittelun lista on pitkä, ja sitä voi ajatella monella elämänalueella.
ELÄMME ajassa, jossa monet asiat ovat nyt erilaisia, ja uskallan sanoa, että nyt on mahdollisuuksien aika. Jossittelun tilalla voisimme käyttää sanaa KUN.
Kun tänne Suomeen saapuu vuosittain tuhansia maahanmuuttajia, muun muassa turvapaikka-, työ-, avioliitto- tai opiskeluperäisiä, mikä mahdollisuus meillä on kohdata, rakastaa ja ystävystyä heidän kanssaan. Suomeen saapuu vuosittain noin miljoona turistia. Olisiko meillä tarvetta ”turistityön” ryhmälle?
Olemme vuosia rukoilleet, että suljetut maat avautuisivat ja näin voisimme mennä ja viedä sinne sanomaa. On puhuttu, että jos se ja se maa aukeaa, niin sinne mennään. Tänä päivänä monet maat ovat avanneet ovensa tavalla, mitä olisi ollut mahdotonta ajatella muutamia vuosia sitten. Kun ovet ovat nyt auki, kannattaako enää jossitella?
Uskallan sanoa, että nyt on mahdollisuuksien aika.
Vuonna 2015 Suomeen saapui noin 32 000 turvapaikanhakijaa, suurin osa suljetuista maista. Saimme evankelioida ja johdattaa isoja määriä uskon tielle. Monien todistus oli tällainen: ”kotimaassani tai matkalla Suomeen sain tavata monia kristittyjä, ja he auttoivat, olivat ystävällisiä tai rakastivat ilman ehtoja ja tekivät minuun vaikutuksen.”
USKON, että isäni on jäänyt monien mieleen ”sinä kristittynä miehenä”. Uskon, että sinun jokainen hyvä tekosi jää ihmisten mieleen ja erityisesti niiden ihmisten mieleen, joiden usko perustuu hyviin tekoihin. Jokainen teko kirjataan taivaassa, vaikka emme sen perusteella ikuisuutta voi saadakaan.
Kun meillä vielä on vapaus kertoa meidän toivostamme Jeesuksessa Kristuksessa, voimme julistaa.
KUN meillä on Raamattu ja sen tuntemusta ja kun siinä näemme, miten Jeesus kohtaa erilaisia ihmisiä, olisiko syytä ottaa hänestä esimerkkiä, kun kerran olemme hänen seuraajiansa? Entä Paavalin saarnat Apostolien teoissa — miten rikkaat saarnat ja suunnattu eritaustaisille ihmisille!
Mitä termiä Jeesus käytti? Jeesus käytti usein sanaa kun: ”Kun siis autat köyhiä” (Matt. 6:2), ”Kun rukoilette” (Matt. 6:5), ”Kun paastoatte” (Matt. 6:16), eli Jeesus odottaa meiltä, että teemme hyvää, autamme, rukoilemme ja paastoamme ja palvomme ja viemme evankeliumia eteenpäin.
Muayad Namrood
Kirjoittaja on Helsingin Saalem-seurakunnan arabityön pastori / maahanmuuttajatyön pastori. Hän myös osallistuu Helluntaikirkon Monikulttuurisuustoimikunnan työskentelyyn.
Kirjoitus on julkaistu 8.3.2024 RV-lehdessä (nro 10/2024).
Tutustu: Helluntaikirkon Monikulttuurisuustyö ja -toimikunnan tehtävät.
