Suomen Helluntaikirkon kannanotto avioliitto- ja parisuhdelainsäädännön valmisteluun 2/2011

Suomen Helluntaikirkon kannanotto avioliitto- ja parisuhdelainsäädännön valmisteluun 14.2.2011

Suomen Helluntaikirkko haluaa saattaa poliittisten päättäjien ja lainvalmistelijoiden tietoon näkemyksensä Suomen avioliitto- ja parisuhdelainsäädännön kehittämisestä. Helluntaikirkko on uskonnollinen yhdyskunta, joka edustaa Suomessa toimivia helluntaiherätyksen seurakuntia ja niihin kuuluvia henkilöjäseniä. Helluntaiseurakuntiin kuuluu kaikkiaan noin 45 000 aikuista jäsentä. Liikkeessä on meneillään rakennemuutos siten, että rekisteröityjen yhdistysten muodossa toimivat paikallisseurakunnat ovat järjestäytymässä yhdyskunnan seurakunniksi. Yhteensä 229 seurakunnasta 35 seurakuntaa on tällä hetkellä rekisteröitynyt yhdyskunnan jäsenseurakunniksi, joiden henkilöjäsenmäärä on noin 6 000 henkilöä.

Helluntaiherätys on toiminnassaan, julistuksessaan ja opetuksessaan sitoutunut Raamatun opetuksesta nousevaan avioliittokäsitykseen ja seksuaalietiikkaan. Sen mukaisesti avioliitto on miehen ja naisen muodostama kestäväksi tarkoitettu liitto, joka perustuu puolisoiden väliseen uskollisuuteen, rakkauteen ja kunnioitukseen. Tällaisena avioliitto luo turvallisen perhe- ja kasvuyhteisön myös lapsille. Samalla se takaa lapsille oikeuden eri sukupuolta oleviin vanhempiin.

Raamatullisen opetuksen ja ihanteiden mukaan sukupuolisuhteet on tarkoitettu aviopuolisoiden väliseen yhteiselämään avioliiton sisällä. Sukupuoliyhteyden harjoittaminen avioliiton ulkopuolella, tapahtuipa se sitten heteroseksuaalisessa tai homoseksuaalisessa suhteessa, on vastoin Jumalan tahtoa ja nähdään sen vuoksi synniksi. Tämän periaatteen mukaisesti myöskään homoseksuaalinen parisuhde ei voi olla Raamatun opetuksen mukaisen kristillisen seksuaalietiikan hyväksymä elämäntapa.

Emme tiedä lopullista vastausta siihen, mistä taipumus homoseksuaalisuuteen johtuu. Ihmisen vastuulla on kuitenkin pyrkiä pidättäytymään sellaisten taipumusten toteuttamisesta, mikä ei ole Jumalan tarkoittamaa ja hyväksyttävää käyttäytymistä, olipa kysymys homoseksuaalisista suhteista tai muista kristillisen avioliittomoraalin vastaisista käyttäytymismuodoista.

Terveen perhe-elämän sekä siihen liittyvien eettisten periaatteiden merkitys on myös kasvatuksellinen haaste. Seurakunnissa, perheissä ja yhteiskunnassa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota vanhempien myönteiseen läsnäoloon ja lasten kasvatusvastuuseen. Kasvatuksessa ja koulutuksessa on tuettava nuorten kasvua terveeseen ja normaaliin seksuaalisuuteen. Tämän kanssa on ristiriidassa pyrkimys rinnastaa samaa sukupuolta olevat suhteet avioliittoon ja kuvata ne samalla tavoin hyväksyttävänä ja valittavissa olevana elämänmuotona.

Olemme tietoisia siitä, että ihmisten elämäntilanteet ovat moninaisia eikä raamatullinen ihanne kristillisestä avioliitosta, perhe-elämästä ja kasvatuksesta aina käytännössä toteudu. Seurakunnan tehtävä onkin kristillisen etiikan näkökulmasta kaksijakoinen: toisaalta seurakunnan tulee opettaa ja ylläpitää raamatullisia periaatteita ja toisaalta sen tulee olla hoitava yhteisö, joka pystyy auttamaan ja tukemaan elämässään vaikeuksiin joutuneita. Tehtävämme ei ole tuomita tai moralisoida, vaan osoittaa kristillistä rakkautta kaikissa elämän kriiseissä eläviä lähimmäisiämme kohtaan.

Hyväksymme sen, että yhteiskunnan ja lainsäädännön tulee pyrkiä yhdenvertaisuuteen, jossa kaikki ihmiset ovat oikeuksiltaan ja velvollisuuksiltaan tasavertaisia riippumatta siitä, noudattavatko he kristillisen avioliitto- ja seksuaalietiikan mukaisia periaatteita. Näkemyksemme mukaan yhdenvertaisuutta ei kuitenkaan pidä edistää rinnastamalla miehen ja naisen väliseen avioliittoon muita yhteiselämän muotoja.

Pidämme tärkeänä, että myös lainsäädännöllä ohjataan yhteiskunnallista kehitystä siten, että perinteisen avioliittomoraalin vaaliminen, sen julistaminen ja tukeminen on edelleen mahdollista. Valtiovallan on varmistettava, että tätä perustaa ei murenneta kasvatuksessa, koulutuksessa ja mahdollisuuksissa käsitellä aihetta julkisuudessa.

Lainsäädännön avulla on huolehdittava myös uskonnonvapauden toteutumisesta ja eri uskontokuntien tasavertaisesta yhteiskunnallisesta asemasta tulevaisuudessa. Vaikka lainsäädäntö muuttuisi entistä enemmän uusia perhemuotoja suosivaan suuntaan, uskonnollisten yhteisöjen on voitava vapaasti julistaa oman tunnustuksensa mukaista sanomaa ja siihen kiinteästi liittyviä eettisiä periaatteita pelkäämättä, että kristillisen avioliittoihanteen julkinen opettaminen ja sen mukainen toiminta aiheuttaisi epäilyn tai jopa syytteen syrjinnästä. Lainsäädännön kehittämisessä on varmistettava uskonnollisten yhteisöjen toimintamahdollisuudet ja yhdenvertaisuus sellaisessakin tilanteessa, jossa lainsäädännön sallimat käytännöt ja kristillisen etiikan mukaiset periaatteet ovat keskenään ristiriidassa. Suomen Helluntaikirkon piirissä tällainen tilanne voi tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi sielunhoidollisessa tilanteessa, jossa seurakunnan opetuksen piiriin tullutta ja toisen samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa parisuhteessa elävää ihmistä tuetaan seksuaalisessa eheytymisessä.

Yhteenvetona esitämme lainsäädäntöä valmisteltaessa otettavaksi huomioon seuraavat periaatteet:

1) Vastustamme avioliittolainsäädännön muuttamista sellaiseksi, että samaa sukupuolta olevien parisuhteet rinnastettaisiin avioliittoon (ns. sukupuolineutraali avioliitto). Samaa sukupuolta olevien parisuhteessa elävien yhdenvertainen asema yhteiskunnassa on turvattu jo nykyisen rekisteröityjä parisuhteita koskevan järjestelmän puitteissa.

2) Uskonnollisten yhteisöjen toimintavapaus ja uskonnonvapaus on varmistettava siten, että julistuksessa, toiminnassa, opetuksessa ja tiedottamisessa voidaan pitää esillä perinteisen avioliittomallin ja seksuaalietiikan mukaisia periaatteita.

3) Kasvatuksessa ja koulutuksessa on tuettava lasten ja nuorten kehittymistä terveeseen seksuaali-identiteettiin ilman, että he joutuvat alttiiksi perinteisen perhemallin kyseenalaistamiselle.

4) Lainsäädännössä tuetaan avioliittojen kestävyyttä ja lasten oikeutta isään ja äitiin.

Helsingissä 14.2.2011
Suomen Helluntaikirkko

SUHDEVERKOSTOT

Suhdeverkostot

Helluntaikirkko ylläpitää helluntaiherätyksen kotimaan kirkkosuhteita ja kansainvälisiä suhteita osallistumalla yhteistyöelimiin ja tapahtumiin. Helluntailiikkeen yhteisten rekisteröityjen yhteisöjen verkostossa (HYRY) puheenjohtajana toimii Helluntaikirkko.

KUSTANNUSPALVELUT

Laaja kirjo julkaisuja

Helluntaikirkolla on omia julkaisuja, jotka keskittyvät Helluntaikirkon kannalta keskeisiin kysymyksiin.

Lisäksi voit tutustua kumppanijärjestöjemme laajaan kustannusvalikoimaan.

JÄSENASIAT

Jäsenasioiden käsittely..

Täältä voit hoitaa rekisteriasioita sekä liittyä tai erota Helluntaikirkosta.

HALLINTO

Seurakuntien sisäiseen käyttöön tarkoitetut materiaalit.

Seurakuntien johtamisen ja hallinnoinnin materiaaleja sekä työvälineitä. Tärkeimpinä seurakunnan johdon oma infosivusto sekä Sähköpaimen jäsenrekisteriohjelma.

YHTEISTYÖALUEET

Helluntailiikkeen seurakunnat ovat järjestäytyneet yhteistyöalueisiin.

Seurakunnat ovat luoneet alueiden sisällä omia yhteistyörakenteita, toimintoja ja työryhmiä. Seurakuntien työntekijät kokoontuvat alueellisille työntekijäpäiville sekä järjestävät yhteisiä ja aihekohtaisia tapahtumia ja koulutuspäiviä.

TYÖRYHMÄT JA TOIMIKUNNAT

Toimikuntien ja työryhmien tarkoitus on valmistella lausuntoja Helluntaikirkon ja helluntaiherätyksen tarpeisiin.

Pysyvien toimikuntien ja työryhmien lisäksi Helluntaikirkolla on projektiluontoisia työryhmiä, jotka työskentelevät yksittäisten aiheiden parissa määräajan.

MIHIN USKOMME?

Suomen Helluntaikirkon tunnustus perustuu Jumalan pyhään sanaan, Raamattuun. Tunnustuksen keskeinen sisältö on lausuttu Helluntaiseurakunnan uskon pääkohdissa ja apostolisessa uskontunnustuksessa.

Tästä osiosta löydät, mitkä ovat arvomme, visiomme ja missiomme, uskon pääkohdat, apostolisen uskontunnustuksen, teologisia ja opillisia kannanottoja sekä tietoa siitä, miten tulla uskoon.

KOULUTUKSET

Helluntaikirkon koulutus toteutuu yhteistyössä Iso Kirja -opiston kanssa. Iso Kirja -opisto on kristillinen kansanopisto, joka palvelee monipuolisesti koko helluntailiikettä.

Helluntaikirkon järjestämiä koulutuksia ovat työntekijöiden valtakirja- ja vihkikoulutukset sekä evankeliointiin, diakoniaan, koulutyöhön, seurakunnanistutukseen, vankilatyöhön sekä vapaaehtoistyöntekijöiden hyvinvointiin liittyviä koulutuksia.

TIETOJA HELLUNTAIKIRKOSTA

Suomen Helluntaikirkko on uskonnollinen yhdyskunta, joka muodostuu helluntailiikkeen seurakunnista. Helluntailiike painottaa henkilökohtaista kristillistä vakaumusta sekä karismaattisuutta eli Pyhän Hengen toimintaa. Yhdessä muiden karismaattisten seurakuntien kanssa se on protestanttisuuden valtauoma.

Tästä osiosta löydät taustatietoja liikkeestä sekä julkaisuja ja tiedotteita.

SUUNNITELMALLINEN DIAKONIATYÖ

Helluntaikirkko tukee seurakuntien diakoniatyötä kehittämisryhmänsä ja eri toimintamuotojensa kautta.

Kehittämisryhmä muodostuu diakoniatyön ammattilaisista sekä eri toimintamuotojen avainhenkilöistä. Diakoniatyön kokonaisuus muodostuu Helluntaikirkon, helluntaiseurakuntien, Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö ry:n sekä Elämä ja Valo ry:n toiminnoista.

LAPSET JA NUORET

Tuemme lasten ja nuorten osallisuutta sekä perheiden kasvatustehtävää

Helluntailiike panostaa monipuolisesti lapsi- ja nuorisotyöhön. Keskeisiä lapsityön toimijoita ovat Helluntaikirkko, Iso Kirja -opisto sekä Fida. Toimintaa kokoaa ja koordinoi lapsi- ja nuorisotyön NextGen-johtoryhmä.

LÄHETYSJÄRJESTÖJÄMME

Teemme lähetystyötä kumppanijärjestöjemme kautta. Tutustu lähetystyöhön lähetysjärjestöjen omilla sivuilla.

Kumppanijärjestöjämme ovat esimerkiksi Fida International ry, Avainmedia Lähetysjärjestö ry sekä Elämä ja Valo ry.

MIKSI JULISTAMME?

Haluamme sytyttää ja tukea seurakuntia ja yksilökristittyjä evankeliumin eteenpäin viemisessä.

Helluntaikirkon missiopalvelut tukevat seurakuntia kotimaan lähetystehtävässä omilla sekä kumppaniorganisaatioiden palveluilla.

Teologisia ja opillisia kannanottoja