Sain perheeni kanssa viettää ison osan elämästä niin kutsutussa kolmannen maailman maassa, joka tunnetaan suurien vastakohtien valtiona. Kauniit, tuhansiin metreihin kohoavat Andit ja erilaiset heimot tapoineen tekevät syvän vaikutuksen lähes jokaiseen. Minuun suurinta vaikutusta ei tehnyt äärimmäinen köyhyys eikä valtava kuilu hyvin vauraiden ja hyvin köyhien välillä, vaan kaikkialle ulottuva, elämäntavaksi muodostunut kaiken ajattelun ja toiminnan kattava korruptio.
Maailman onnellisimmassa maassa tuskin haluamme osoitella sormella toisia korruption suhteen. Pyrimme täällä monin keinoin vaikeuttamaan ja ennaltaehkäisemään lahjusten ja laittomien palkkioiden institutionalisointia.
Totuuden ja uskollisuuden arvoon perustuvalla elämällä on suuri heijastevaikutus koko yhteiskuntaan.
Kulttuurissamme on pitkä kristillinen perintö. Tunnustamme yhä ainakin teoriassa rehellisyyden olevan hyvä asia. Ihmisten puheisiin pitää voida uskoa ja niiden totuudenmukaisuuteen luottaa. Mutta asiat muuttuvat ympärillämme. Tärkeinä pidettyjä arvoja ei enää kunnioiteta. Niitä on vääristelty sen sijaan, että ne olisivat osa todellisen elämän mallia ja arvopohjaa. Yksinkertaisinkin sopimus on nykyään puettava runsaalla juridiikan kielellä osapuolien suojaamiseksi. Näin on, koska monet henkilöt ja yritykset ovat kykenemättömiä pitämään lupauksensa ja toimimaan oikein.
Taustalla vaikuttaa oman edun saaminen toiselta osapuolelta. Valehtelu ja pettäminen on noloa vain, jos jää kiinni. Lupauksista ja julkisista sitoumuksista tulee pikemminkin välineitä saada haluamansa kuin sitoumuksia totuuteen. Hetken mielijohteesta pystymme kevyesti hylkäämään avioliittolupaukset, liikesitoumukset ja henkilökohtaiset lupaukset ihmisille, jotka ovat lähellämme. Kuinka paljon helpommaksi muodostuukaan hylätä ne arvot, jotka mielestämme etäinen Jumala haluaa elämässämme säilyttää?
Luottamuksen perustana olevat totuuden kertominen ja lupausten pitäminen vaikuttavat kaikkiin elämämme alueisiin. Samoin myös uskottomuus yhdellä elämän alueella leviää usein muillekin alueille. Nämä mielletään usein hyvin yksityisiksi, yksilön omiksi asioiksi. Lopulta niin onkin, mutta totuuden ja uskollisuuden arvoon perustuvalla elämällä on suuri heijastevaikutus koko yhteiskuntaan. Ihmisen tekemät päätökset eivät usein koske vain häntä itseään. Välittömän lähipiirin lisäksi ne vaikuttavat yhteisölliseen hyvin- tai pahoinvointiin.
Voimakas yksilökeskeisyys, jossa päätöstemme vaikutukset nähdään vain yksityisinä tekoina, heikentää moraalia ja lopulta murentaa kokonaisen yhteisön eettisen toiminnan. Vaihtoehtoisesti Jumalan viisaudessaan antama totuuden ja uskollisuuden arvo säilyttää yksilöllä terveet toimintatavat, antaa hyvän omantunnon ja auttaa näin koko yhteiskuntaa elämään eettisesti ja vastuullisesti.
Kauko Uusila
Kirjoittaja on Oulun helluntaiseurakunnan johtava pastori ja Helluntaikirkon johtaja.
Jukaistu RV-lehden nro 24 pääkirjoituksena 16.6.2023