8. Ehtoollinen

Ehtoollinen on Jeesuksen seuraajilleen asettama muisto- ja yhteysateria, jossa hän on uskon kautta itse läsnä. Ehtoollinen julistaa Jeesuksen sovitustyötä ja on osallisuutta hänen kuolemaansa ja ylösnousemukseensa.

Uskomme, että Jeesuksen asettamalla ehtoollisella on syvä merkitys kristillisen seurakunnan ja sen jäsenten hengellisessä elämässä. Ehtoollinen on pyhä ateria, joka luonteensa ja olemuksensa puolesta erottuu muusta aterioimisesta.[87] Ehtoollisen vietolla on tärkeä asema jumalanpalveluselämässämme, koska se julistaa näkyvästi uskomme ydinsanomaa: Jumalan sovitustyötä Kristuksessa.[88]

Helluntaiseurakunnissa ehtoollinen nähdään muistoateriana,[89] sillä sen kautta meille avautuu aina uudestaan sekä Jeesuksen kuoleman että hänen ylösnousemuksensa todellisuus. Ehtoollista vietetään myös yhteysateriana, koska siinä saamme kokea elävää yhteyttä ylösnousseen Herran ja hänen seurakuntansa kanssa.[90] Näin ollen ehtoollinen ei ole pelkästään muistoateria, vaan Kristus on siinä läsnä todellisesti uskon kautta. Kristuksen läsnäolon tarkkaa muotoa ei kuitenkaan ole määritelty, koska kyse on ihmiselle salatusta Pyhän Hengen vaikutuksesta.[91] Jumalan pelastustyön näkyvinä aineellisina merkkeinä leipä ja viini edustavat Kristuksen ruumista ja verta. Näin ne vakuuttavat Golgatan työn täydellisestä riittävyydestä.[92]Apostoli Paavalin käyttämät ilmaisut ”Herran malja” ja ”Herran pöytä” kertovat ehtoollisen lahjaluonteesta ja pyhyydestä.[93]

Uuden testamentin välittämästä opetuksesta on mahdollista päätellä myös muita ehtoollisen viettoon liittyviä ulottuvuuksia. Ehtoollinen on liitonateria, sillä se on näkyvä osoitus Uudesta liitosta Jeesuksen uhriveressä, jossa Jumala on sitoutunut kertakaikkiseen ja täydelliseen pelastustekoon.[94] Jeesuksen antaman esimerkin mukaisesti ehtoollinen on kiitosateria. Siksi palvonta ja ylistys liittyvätkin luonnollisena osana ehtoollisjuhlaan.[95] Raamattu kehottaa ehtoollisen yhteydessä myös itsetutkisteluun omasta suhteesta toisiin seurakuntalaisiin.[96] Samalla uskova saa luottaa Jeesuksen vereen, joka on vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi.[97]

Ehtoollisen viettoon liittyy aina myös Jeesuksen tulemuksen odotus, sillä Jeesus ilmoitti, ettei hän ehtoollisen asettamisen jälkeen maista viiniköynnöksen antia, ennen kuin juo sen uutena omiensa kanssa Jumalan valtakunnassa.[98]

Ehtoollisen vietto kuuluu kiinteästi seurakunnan yhteyteen ja se nautitaan yleensä jumalanpalveluksessa. Ehtoollinen voidaan kuitenkin viedä esimerkiksi seurakunnan sairaille ja vanhuksille, jotta hekin pääsisivät osallisiksi ehtoollisyhteydestä.[99] Helluntaiseurakunnissa ehtoollisen siunaajina toimivat vanhimmat, diakonit ja pastorit sekä heidän valtuuttamansa uskovat. Yleensä seurakuntalaiset jakavat ehtoollisen toisilleen yleisen pappeuden perusteella.

Ehtoolliseen osallistumisessa helluntaiseurakunnissa on vallalla erilaisia käytäntöjä. Joissakin seurakunnissa ehtoollinen on tarkoitettu vain uskoontulon jälkeen kastetuille (suljettu ehtoolliskäytäntö), toisissa ehtoolliselle voivat osallistua kaikki ne, jotka tunnustavat Jee-suksen Vapahtajakseen (avoin ehtoolliskäytäntö). Joissakin normaalisti uskovien kastetta edellyttävissä seurakunnissa ehtoolliselle voidaan kutsua myös toiseen kristillisen kirkkoon kuuluva uskova, joka satunnaisesti on mukana jumalanpalveluksessa (ehtoollisvieraanvaraisuus). Jokainen seurakunta päättää omasta käytännöstään. Sama koskee myös ehtoollistilaisuuksien määrää.

Ehtoollisen vietto on seurakunnalle erityinen hengellinen juhla, johon liittyy Jumalan läsnä-olon todellisuus. Siksi ehtoollinen kuuluu säännöllisenä ja kiinteänä osana seurakunnan elämään.

[87] Matt. 26:26–29; Mark. 14:22–24; Luuk. 22:19–20; 1. Kor. 11:23–26.
[88] 2. Kor. 5:19; 1. Kor. 11:26.
[89] Luuk. 22:19; 1. Kor. 11:24.
[90] 1. Kor. 10:16–17; kommuunio (lat.) = yhteys, yhteysateria, ehtoollisesta käytetty nimitys
[91] Joh. 3:8; teologiassa käytettyjä määritelmiä ovat mm. reaalipreesenssi ja spirituaalipreesenssi samoin kuin transsubstantiaatio ja konsubstantiaatio
[92] Luuk. 22:19–20.
[93] 1 Kor. 10:21.
[94] Luuk. 22:20; Hepr. 10:10.
[95] 1. Kor. 11:24; eukaristia (kr.) = kiitos, kiitosateria, ehtoollisesta käytetty nimitys
[96] 1. Kor. 11:17–32.
[97] Matt. 26:28.
[98] Matt. 26:29; Mark. 14:25.
[99] Apt. 2:42.